Kesä on alkanut vauhdilla uuden Mario Kartin saapuessa Wii U:lle. Kuukaudet ennen uusinta osaa kuluivat aktiivisesti Mario Kart Wii -pelin parissa GamePad -ohjaimen toimiessa television korvikkeena. Aiemman kotikonsoli-osan pariin palasin, koska nettipelaaminen Nintendon edellisen sukupolven konsoleilla oli päättymässä ja muita sarjan osia pelatessa pystyin hieman jäähdyttämään kisahuumassa olevaa mieltäni. Kyseessä oli tämän vuoden yksi odotetuimmista peleistä ja tunne oli mahtava, kun pääsin laittamaan Mario Kart 8 -pelin ensimmäisen kerran konsolin sisään. Nyt yli sadan tunnin peliajan jälkeen tiedän mitä tulen tekemään koko kesän, ja se kuluu ehdottomasti kruisaillen uusien Mario Kart 8 kilparatojen parissa!





Siitä on jo 22 -vuotta kun ensimmäisen kerran 1992 Super Mario Kart saapui vauhdilla tarjoamaan uudenlaista pelikokemusta. Nintendo on aina osannut vankalla kädellä tehdä pelattavuudeltaan loistavia pelejä ja tämän klassikon myötä sarja muodostui relevantiksi osaksi pelaajien muistoja. Mario Kartit ovat aina tuoneet jotain uutta ja jokainen peli on ollut erilainen elämys, joka on pitänyt sarjan modernina muuttamatta kuitenkaan rakastettuja peruselementtejä. Mario Kart 64 teki aikoinaan jo suuren harppauksen, kun kentät muuttuivat kolmiulotteisiksi ja lokaali nelinpelaaminen mahdollistui. Varmaan yksi parhaimpana pidetyistä Mario Karteista taas on ollut GameCube konsolilla julkaistu Double Dash. Uniikkina ominaisuutena kaksi pelaajaa ajoivat samassa kartissa, jota ei olla vielä toistamiseen nähty ja vaikeustaso sekä item-peli on ollut yksi sarjan parhaimpia. Mario Kart on ennen kaikkea vakiintunut loistavaksi peliksi ystävien ja perheenjäsenten kanssa pelatessa. Nettipelaaminen oli Nintendo DS käsikonsolille julkaistussa osassa tehty viimein mahdolliseksi, ja vaikka paras pelitapa on ehdottomasti saada istua kaverin vieressä samalla sohvalla on vaikea kuvitella uusimpia osia ilman nettipelaamisen tuomia tasokkaita kilpailuja.





Mario Kart perinteiden mukaan peli sisältää 16 täysin uutta rataa ja saman verran retroratoja, joita on tuunattu uuteen uskoon. Kahdeksannen osan myötä peli on ottanut taas harppauksen pidemmälle painovoimattomuuden avulla, joka vaikuttaa ratasuunnitteluihin. Antigravitaatio on visuaalisesti näyttävä lisä Mario Karttiin, eikä vain sitä sillä se muuttaa pelaamista hauskempaan suuntaan. Yksi parhaimmista puolista on kaahata kohti antigravitaatiotilaa ajaen seinää tai kattoa pitkin törmäillen tahallisesti vastustajiin normaalista poiketen ja saada siitä palkinnoksi kevyen boostin. Alunperin kehittäjät olivat suunnitelleet poraa kartin eteen, jonka avulla olisi päästy jopa maan alle kruisailemaan, kun taivaalla liitely ja veden alla kulkeminen oli jo nähty 3DS osan myötä.

3DS pelistä tutummaksi tulleet kikkailut ovat otettu myös huomioon kenttäsuunnittelussa ja kaarojen kustomointi on jälleen mukana, joka mahdollistaa jokaisen pelaajan rakentaa itselleen sopiva ajokki yhdistelmä erilaisista renkaista, liidokeista ja rungoista. Näitä kustomointi-osia tulee jatkuvasti lisää kilpailuista kerrytettyjen kolikoiden myötä. Tietysti peli tarjoaa Battle Moden ja Time Trialin kaltaista puuhaa muun pelaamisen lisäksi, unohtamatta kerättäviä leimoja joilla voi värittää Miiverse viestejään. Vaikka Battle Mode on tällä kertaa mielestäni selkeästi heikompi verrattuna ennen areenoilla käytyihin taisteluihin ei peli kaadu tähän. Rähinät nimittäin kisataan normaaleilla kilparadoilla ja tämä on yksi puoli pelistä josta joko pitää tai jota inhoaa.





Mielenkiintoisia esineitä on lisätty mukaan ja suosikikseni on muodostunut kaikille Mario pelaajille tuttu Piranha Plant. Super Mario 3D World tyylisesti ruukku on mukanasi ja siellä oleva Peteyn pikkuveli pureskelee armotta tielle tulevat kilpailijat ja putsaa rataa banaaninkuorista sekä kolikoista. Bumerangi on myös hieno lisä, vaikka vähiten mielenkiintoinen esine allekirjoittaneen mielestä. Esineen voi heittää kolme kertaa ja vaikka se menisi ohitse palaa esine pelaajalle silti takaisin käteen ja matkallaan osuu muihin pelaajiin. Syystä tai toisesta en vain onnistu useimmiten osumaan yhteenkään edessä olevaan kilpailijaan, joten ei ihme etten ole ihastunut kyseiseen vehkeeseen. Ehkäpä paras uusista esineistä on silti super-torvi, jonka kyky on tuhota kaikki ympäriltään. Tiukoissa tilanteissa torvi pelastaa yllättävän usein, sillä sen avulla pystyy viimein tuhoamaan jopa sinisen kilven. Ensimmäisellä sijalla olevaan kohdistuva pahamaineinen sininen kilpi on ollut aiemmin jokaisen pelaajan riesa, ja se läsähtää parhaimmillaan suoraan kaaraan yleensä viimeisellä kierroksella juuri ennen maaliviivaa.

Uudet esineet sopivat mukaan hyvin ja alkuperäisestä pelistä on yhä iso osa tutuista tempuista mukana, kuten myös pelin yksinkertaisuus ja ilo jota se tuo edelleen. Banaaninkuoret, kilvet ja useat muut esineet ovat tuoneet kaaosta kilparadoille vuosikaudet. Kahdeksannessa pelissä myös nopeutta lisäävät kolikot ovat tehneet paluun mikä oli yksi erinomaisista ominaisuuksista Super Mario Kartissa, jossa ilman kolikkoja pelaaja helposti lensi ulos radalta.





Pelimaailma näyttää uskomattoman hienolta yksityiskohtiensa ansiosta HD -grafiikoilla ja 60 fps:n ruudunpäivityksellä. Vaikka hahmokaarti ei ole yhtä värikäs kuin se voisi olla, löytää jokainen varmasti mieluisan kuskin itselleen. Monet vanhat Mario universumissa nähdyt hahmot ovat menossa mukana ja täysin uusia on myös mahtunut radalle, kuten Bowserin Koopaling kätyrit, jotka rakastavat ilkeilyä. Kaikki hahmot näyttävät myös tyylikkäiltä ja viihdykettä saa graafisesti kauniista maisemista irti seuraamalla pelaamiasi huippuhetkiä. Parhaat videot voi editoida ja jakaa Miiverseen tai Youtubeen muiden pelaajien nähtäville. Kilpailun kahinoiden jälkeen voi naureskella hahmojen toilailuille hidastamalla tai nopeuttamalla tiettyjä tilanteita edestakaisin kelaten. Marion viiksifysiikoiden mahtavuutta on vaikea sanoin kuvailla. Radalle nimittäin pyrähdetään niin lujaa, että viikset vipattavat kilpailun huumassa ja Luigin maineikas kuoleman katse on yksi pelin parhaimpia puolia. Eikä tuima ilme ole ihme sillä Luigi on kokenut jo kauhukartanot pariin otteeseen ja siinähän vapiseva putkimies vahvistuu.



Nyt innolla odotus jatkuu, kun Nintendon työn alla ovat ihastuttavat Amiibo lelufiguurit. Disney Infinityn ja Skylandersin kaltaiset figuurit tulevat viemään pelattavuutta pidemmälle suosikkihahmojesi muodossa. Data siirtyy figuurista peliin, mutta pelistä on myös mahdollista lisätä dataa figuuriin, jolloin tämä kehittyy. Kenenkään muun Mario Amiibo ei ole täysin samanlainen kuin sinulla. Mario Kart 8 on silti vain yksi peli jossa figuurit toimivat, mutta se miten ne näyttävät potentiaalinsa karttipelissä on vielä arvoituksia täynnä.





 25.8.2014



Kirjoittaja on peliharrastaja
Tom Nurmi